MOOC – Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä
MOOC tulee sanoista Massive Open Online Course, ja yksinkertaisin määritelmä sille on, rajoittamattomalle osallistujamäärälle tarkoitettu avoin ja ilmainen verkkokurssi. Tämä on pieni johdatus MOOCien ideaan siltä kannalta, että siinä tuntuu olevan sopivasti jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä.
Jotain uutta
MOOCissa uutta on 1990-luvulla tutkimuskentällä käynnistyneen tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden (open access)1 periaatteen laajeneminen muille tiedon käytön aloille, kuten 2010-luvun vaihteessa korkeakoulutukseen, ja sen jälkeen vähitellen myös muuhun koulutukseen, avoimen oppimisen resurssien periaatteiden myötä (Open Educational Resources, OER)2. Unesco lanseerasi OER:n periaatteet ensimmäisen kerran vuonna 2012. MOOCit on yksi vastaus OER:n periaatteiden mukaiseen koulutukseen.
Kanadassa lanseerattiin ensimmäinen MOOC-kurssi vuonna 2008. Suomessa ensimmäinen MOOC-kurssi järjestettiin alkuvuodesta 2012 Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella3. Tämä toi myös ison uudistuksen tietojenkäsittelytieteen opiskelijavalintoihin, kun opiskelijoiksi valittiin ko. kurssin suorittaneita4. Tämä ei ole kuitenkaan korvannut täysin vanhaa opiskelijavalintaa, vaan toimii sen rinnalla. Suomalaiseen opiskelijavalintajärjestelmiin tämä toi joka tapauksessa jotain todella uutta.
M = Massive
MOOCissa Massive-sanalla tarkoitetaan rajoittamatonta opiskelijamäärää. Tämä on tuonut myös uusia teknisiä haasteita perinteisimmille verkko-oppimisympäristöille ja siksi niiden rinnalle on täytynyt kehittää uudempia, kapasiteetiltaan ja toiminnoiltaan tehokkaampia ympäristöjä5.
O = Online
Nykyisessä merkityksessä verkon välityksellä toimivia kursseja on alettu toteuttaa internetin käytön laajentumisen myötä 1990-luvulta lähtien. Onhan se aika uutta suhteessa moneen muuhun koulutukseen liittyvään uudistukseen.
Jotain vanhaa
MOOCissa on mukana jo pidempään muissa opetuksen muodoissa käytössä olleita koulutuksen periaatteita ja käytäntöjä, kuten avoimuus.
O = Open
Avoimuudella MOOCissa tarkoitetaan sekä ilmaista opiskelumahdollisuutta, että osallistumisen rajoittamattomuutta. Rajoittamatonta ja ilmaista opiskelua on, ensin radion ja sitten television, välityksellä tarjottu jo vuosikymmenien ajan6.
MOOCia nimessään käyttävillä kursseilla ei aina täydellinen avoimuuskaan ole taattua. Pääsy kurssin aineistoon saattaa olla ajallisesti rajoitettua, eikä edes kurssin suorittaneet pääse välttämättä palaamaan aineistoon jälkikäteen.
xMooc on MOOCin muodoista lähinnä vanhoja ns. massaluentoja, koska siinä keskeisenä on yleensä jonkun tunnetun ja arvostetun luennoitsijan videoluennot, joihin on yhdistetty tehtäviä, joita opiskelijat tekevät itsenäisesti verkon kautta7.
C = Course
Kurssimuotoista opetusta, eli suunniteltua oppimiskokonaisuutta, jolla on ennalta määritetty sisältö, tavoitteet ja aikataulu, on jo vanha keksintö.
Jotain lainattua
cMOOC (c=connectivism, eli yhteydenpito) on MOOCin muoto, johon on lainattu yhteisöllisen oppimisen periaatteita. Tämä voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta lähtökohtana on kuitenkin, että opiskelijat yhdessä pyrkivät saavuttamaan oppimistavoitteet. Tämä toteutetaan tietenkin verkossa. Osallistuin tänä syksynä tällaiseen MOOCiin, Digipedagoginen suunnittelu MOOC. Se oli ensimmäinen kurssi neljän kurssin sarjasta, MocomaMooc, jonka järjestää neljä ammatillista oppilaitosta ja ammattikorkeakoulua yhdessä. Kurssilla yhteisöllinen oppiminen toimi hyvin, jos olit itse aktiivinen, ja se toteutui sekä osana viikottaisia webinaareja, että keskustelufoorumilla ja muun muassa Padlet-työkalulla, yhteisen tiedon rakentamisena.
Pohjoismaisesta koulutuspolitiikasta MOOCiin on lainattu tasa-arvoisen koulutuksen mahdollistamisen periaate8. Suomessa maksuton koulutus kaikilla koulutusasteilla on ollut mahdollista jo vuosikymmenien ajan, näihin päiviin saakka, vaikkakin korkeakoulusektorilla lukukausimaksun osalta tähän on tullut heikennys tänä syksynä, kun Helsingin yliopisto alkoi periä lukuvuosimaksua EU/ETA -maiden ulkopuolelta tulevilta uusilta opiskelijoilta9. Samassa organisaatiossa, jossa otettiin Suomessa ensimmäisenä käyttöön kaikille avointa ja ilmaista periaatteeseen pohjautuvat MOOC-kurssit, otettiin myös ensimmäisenä korkeakouluna käyttöön lukuvuosimaksut. Ironista? Ehkä tämä kertoo siitä, että koulutusta ei voida järjestää kuitenkaan ilman minkään tahon taloudellista panostusta, ja jos leikataan esim. valtion panostusta, täytyy rahaa löytyä muualta, jotta voidaan tarjota vaikkapa laadukkaita, kaikille avoimia ja ilmaisia MOOC-kursseja. Siitä, onko rahoittajina yksittäiset opiskelijat, joltain tietyltä alueelta oikea ratkaisu, voidaan keskustella. Tasa-arvon mukainen ratkaisu se ei EU/ET-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden kannalta mielestäni ole.
Tasa-arvoinen koulutus on suhteellisen uutta Pohjoismaiden ulkopuolella, vaikka se sisältyy usean maan allekirjoittamaan Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen10.
Entä sininen?
Sinistä MOOCissa onkin aito luottamus kaikille tuloista riippumattomaan ja muun saavutettavuuden huomioon ottavaan koulutuksen periaatteeseen, joka on uskollinen Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, 26. ja 27. artikloille11, joiden mukaan:
”Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.
Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.”
Lähteet:
3,5,7 Arponen, S. (2015) Näkökulmia MOOCeihin. Tampereen teknillinen yliopisto. Diplomityö. Haettu 19.12.2017 osoitteesta: https://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/23083
3 Helsingin yliopisto (2012). Avointa maksutonta massiivista opiskelua.Tietojenkäsittelytieteen laitos. Julkaistu 11.1.2012. Haettu 19.12.2017 osoitteesta: https://www.cs.helsinki.fi/story/68191/avointa-maksutonta-massiivista-opiskelua
9 Helsingin yliopisto (2016). Lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille uusille opiskelijoille syksyllä 2017. Haettu 20.12.2017 osoitteesta: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/korkeakoulu-tiedepolitiikka/lukuvuosimaksut-eueta-alueen-ulkopuolisille-uusille-opiskelijoille-syksylla-2017
6,8 Hiidenmaa, P. (2013) Jos vastaus on MOOC, mikä on kysymys? Helsingin yliopisto. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Haettu 19.12.2017 osoitteesta: https://www.suomentietokirjailijat.fi/media/lomakkeet-ja-julkaisut/jos_vastaus_on_mooc_hiidenmaa-pirjo.pdf
4 Kosola, L. (2015) Kymmenet pääsevät verkkokurssilta sisään Helsingin yliopistoon.YLE. Julkaistu: 04.11.2015. Haettu 19.12.2017 osoitteesta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/04/kymmenet-paasevat-verkkokurssilta-sisaan-helsingin-yliopistoon
2 Unesco (2017) What are Open Educational Resources (OERs)? Haettu 19.12.2017 osoitteesta: http://www.unesco.org/new/en/communication-and-information/access-to-knowledge/open-educational-resources/what-are-open-educational-resources-oers/
10,11 Yhdistyneet kansakunnat (1948). Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Haettu 19.12.2017 osoitteesta: http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin
Vastaa